tiistai 28. toukokuuta 2013

kaameita kokemuksia!

ikinä en mene enää ns. vapaaehtoiseen leikkaukseen, hyi kauhistus! nukutuksesta herääminen oli kauheaa ja vielä kauheampaa oli kun anestesialääkäri tuli kertomaan, että mun sydän oli pysähtynyt kesken leikkauksen! hän sanoi, että ei siinä hengenlähtö lähellä ollut, mutta oli kuitenkin pitänyt elvyttää... ja minä kun aina muuteskin mietin ensimmäisenä, että mitä kaikkea ikävää voi tapahtua, ja monta kertaa mielessä kävi tietysti sekin, että mitä jos en herääkään! huonekaveri kertoi, että hänen siskolleen oli annettu liikaa nukutusainetta nielurisaleikkauksessa, ei meinattu saada hereille... kauheita juttuja! mun sydän on muutenkin jotenkin laiska, toivottavasti en nyt sentään ihan lähivuosina potkaise tyhjää kun lapsetkin on vielä liian pieniä ja elämä niin ihanaa! verenpaineessa oli alapainekin leikkaussalissa ennen nukahtamista joku 77, hoitaja sanoi että jos tämä on paine jännittäessä niin mitäköhän se on normaalisti. kai semmoinen että juuri ja juuri tässä hoiputaan. joskus kun on mitattu jossain lääkäreissä multa verenpaineita, yleensä kuvio menee niin, että mitään ei kuulu. sitten koputellaan sitä stetoskooppia vai mikä onkin ja yritetään uudestaan.

viideltä mut olisi kuitenkin jo kotiutettu, mutta pyysin isännän hakemaan vasta seitsemältä jolloin osasto meni kiinni, koska olin niin tokkurassa unilääkkeestä. torkuin pitkin iltaa, sitten oli hetken aikaa kohtalainen olo, sitten taas nukutti. kurkku on edelleen aivan hirmuisen kipeä ja turvonnut, jugurttia olen saanut syötyä ja eilen sairaalassa mehujäätä. kylmää vettä vaan ja lääkkeitä, niillä nyt mennään. lääkäri ohjeisti, että ekan viikon ajan kannattaa syödä maksimimäärä lääkkeitä, sitten vähentää jos voi. katselin keskustelupalstoilta, että monilla on ollut vielä kuukausienkin päästä kurkussa turvotusta. toivotaan että jälkeenpäin olisi kuitenkin sellainen olo, että se kannatti.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

tampereella





näyttely meni taas hyvin, vaikka ei paneeliin päästykään. hieno ex1, kehuja ja ruusuke kuitenkin kotiin viemisiksi!


tottakai tuomarin silmissä oli mielestäni vikaa kun ei päästy tuomarin parhaista eteenpäin, mutta sentään isäpapparainen on nykyään champion (ei sieni).

pappa ja ylpeä mammansa!

pottu ja iskä pomo olivat samassa häkissä jonkin aikaa kunnes tuli hieman kröhöm, järjestyshäiriötä. jälkikasvun aikuistuminen taisi tulla pomollekin yllätyksenä minusta puhumattakaan.

söpö isä


...ja kaunis poika

tuunasin vähän näyttelyhäkkiä tänään. kauheaa kun iskee päälle tekemisvimma eikä kaikkea tarpeellista löydy kotoa sillä hetkellä eikä kaupatkaan ole auki, mutta hätä keinot keksii. tein häkkiin riippumaton jota olen jo kauan suunnitellut. olin ajatellut että teen neliskulmaisen, mutta sitten rupesin miettimään, että se pimentäisi häkkiä liiaksi, eikä kissiä näkyisi sitten ollenkaan hänen majaillessaan alakerrassa, koska häkin alaosa on jonkinlaista kangasta ja vain yläosa verkkoa. tein siis kolmikulmaisen riippumaton marialta saamastani punaisesta karvakankaasta. se on kiinni kolmessa kulmassa ja sitä tukevoittamaan ompelin jokaiselle sivulle (maton sisään) verhovaijeria. mattoa ei ole nyt vielä testattu käytännössä, joten voi olla ettei se toimi. pahimmassa tapauksessa potaatin yrittäessä siihen se painuu alas ja vetää koko häkin kasaan. mutta ei se niin ainakaan tehnyt kun kädellä sitä painoin.

 tämä ratkaisu säästäisi mukavasti tilaa häkissä, kun peti olisi parvimallia. kellariin vaan potta ja ruokajutut.





raparperimehusta tuli muuten tosi hyvää ja se on ihanan väristä! siitäkin piti ottaa kuva.


siinä on pelkästään raparperia, vettä ja sokeria. niiden suhteissa oli vähän hakemista ja mehua piti vielä valmiinakin lantrata vähän, mutta on se herkullista. meillä oli ihan kiitettävästi eväitä, tein sen suolaisen piirakan, tuon mehun ja otin keksejä ison tupperillisen. leena toi pannukakkuja, muffinsseja, mansikoita ja vaniljakastiketta, karkkia ja sipsejä. huh, oli siinä tekemistä mutta selvittiin! onneksi pystyn vetämään niin kauheita määriä... iltapäivästä saatiinkin keskittyä syömiseen kun kisa oli meidän osaltamme ohi!

huomenna on kaamea päivä. menen aamuvarhaisella tyksiin nielurisojen poistoon! jännitän hieman, koska mua ei ole ennen nukutettu kunnolla eikä leikattu. nyt ne ottavat jonkun jäätelökauhan ja kaivavat ne hemmetin röplöt sieltä pois. pääsen työn alle vasta kahdeltatoista, inhottavaa kun pitää sairaalassa jännittää monta tuntia ennen sitä. sen jälkeen on sitten jäätelö-jugurtti-kiisselikuuria, voi surku! päivitellään asiaa sitten myöhemmin.

perjantai 24. toukokuuta 2013

mehiläisiä moikkaamassa

tultiin juuri mehiläispesältä. jumankekka, ne on mainioita. olin varmaan 20 metrin päässä kun isäntä avasi pesän siinä puvussansa ja savutti niitä vähän että rauhottuisivat, mutta silti sain piston! meinasin vähän hermostua kun kuulin että nyt pään ympärillä pyörii, ja lähdin kävelemään poispäin, mutta se nappasi solisluuhun kiinni. itse pistäminen sattui tietty sellai sopivasti, mutta sitten jälkeenpäin kun menin autoon turvaan, kipu tuli aaltoina ja oli aika kovaa. lähdin etsimään piharatamoa että saisin edes jotain ensiapua siihen, kun huomasin että pistospaikka turposi hieman. löysin ratamot ja murskasin niitä siihen päälle ja kipu lakkasi kuin seinään ja turvotuskin meni ohi. onneksi on luontoäidin apteekki, mihin sitä joutuiskaan ilman sitä.
ei niitä sellai osannut pelätä, kun ei ole kokemusta mistään mehiläisten hoitotoimenpiteistä aiemmin. ja pesä oli  aika hiljainen kun kävelin ihan siihen viereen aluksi, killikin kävi nuuskuttamassa. ei käy toista kertaa, koiralla ei taida olla asiaa nokkansa kanssa sinne ettei tule taas asiaa klinikalle. ainakin kyypakkaus on hyvä olla mukana jos rakki saa piston. minua harmitti vaan se, että se mehiläinen kuoli joka pisti mua. nehän voi pistää vaan kerran, ne kuolee siitä. toisin kuin kaameat ampparit jotka pistelevät huoletta niin paljon kuin haluavat.


tässä alkuperäinen pesä jossa yhdyskunta majailee. nyt lisättiin uusi laatikko tämän päälle,
jotta mehit saavat lisää tilaa munia ja alkaa tekemään hunaa.

rakkia kiinnosti kovasti pörinä pesän sisällä. ulkopuolella oli vielä hyvin hiljaista tässä vaiheessa.

hiukan savua nokkaan ensin. siis mehiläisille.




styroksisen laatikon sisään nikkaroitiin puisia kehiä, joihin pingotettiin rautalangat. rautalankaan sulatimme auton akkua apuna käyttäen vahaliuskat, joihin mehit munivat ja alkavat sitten tehdä myös hunaa. ilmeisesti siis ne rakentavat vahaan kennoston joista sikiöt sitten syntyvät ja toisiin vahaliuskoihin keräävät hunan. jos olen oikein ymmärtänyt.





savustinvekotin. teho vain ei ollut ihan toivotunlainen.



isäntä tsekkaa laumaansa. ötökät jumalattoman äkäisenä tässä.


isäntä käy hunajayhtymässä hankintamatkalla joku päivä ja tuo minullekin oman puvun. olisi ihan kauheasti tehnyt mieli päästä kurkkaamaan pesän sisälle, mutta pistoja pelkään sen verran, että taidan kyllä topata itseäni vielä tuon puvun alle vähän reilummin.



maalasin kauniit "hautakivet" meidän kotiöttiäisille. höpisen niille aina kun kuljen ohi. siellä he pienet hassuttelijat pukkaavat kukkaa...
kukista puheenollen, liljakukkoja ei ole enää näkynyt muutamaan päivään. toivonmukaan ne on saatu kaikki nirhattua tältävuodelta. tai sitten sieltä on joku uusi aalto tulossa.

potaatti pääsi ensimmäistä kertaa aitaukseen haistelemaan ulkoilmaa, kevätillan tuulia.

katsokaa nyt noita pumpulituppoja korvien takana!


jännää tuntea ruoho varpaiden alla ensimmäistä kertaa!


tämä yksi pöllö valvoi koko toimituksen läpi ja käänteli
vaan päätään.


huomenna sitten tampereelle. pirokin näyttelyyn ei ole kai tulossa kovin montaa balia, ei saada mitään kunnon vastusta edes! keittelen juuri raparperimehua ja teen suolaisen piirakan evääksi. pottu pääsee isänsä kanssa reissuun, kivaa! toivon mukaan saavumme entistäkin voitokkaampana takaisin huomisillalla.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

puutarhapäivä

mistä näitä riittää!



piti tulla ihan liian aikaisin mökiltä takaisin tänään, koska mehiläiset saapuivatkin jo aamupäivästä. että oli jännää. ne olivat niin kiukkuisia, että isäntä ja myyjäsetä olivat juosseet karkuun kun lentoaukko avattiin. kai ne siitä sitten vähän leppyy kun kotiutuvat uusiin maisemiin, kai vähän pänniikin tuommoinen pitkä kuljetus heti aamusta. nämä tulivat nuuksion kansallispuistosta. ovat kylläkin kiukkuista rotua, nämä tekevät kuulemma enemmän hunajaa kuin lempeämmät mehiläiset ja puolustavat pesäänsä vieraita ötököitä vastaan tehokkaammin.
myyjällä oli mukanaan heppu amerikasta, sacramentosta. olipa hupaa jutustella amerikkalaisen kanssa. oli vähän sellainen maalaisjuntti-olo, "lapset tulkaas kattomaan tätä". heppuli jutteli, että hänen isänsä on suomalainen, ja hän on nyt muuttanut koko perheensä kanssa suomeen, kun he olivat ihastuneet maahan niin paljon käydessään täällä.

sainkin paljon aikaiseksi kun tultiin niin aikaisin. istutin vesimelonit:

"sugar baby", näitä on kaksi


viiniköynnöksen:

"zilga"
 ja tomaatit. laitoin tuon viinirypälehomman kasvamaan niin, että juuristo on kasvihuoneen ulkopuolella (saa lumet päälleen talvella) ja itse köynnös kiipeää sisäpuolelle.

kauppilasta tuli taas otettua heräteostos mukaan, ihana ruusumanteli:



se on kovin talvenarka, mutta toivotaan parasta. äidilläni on kääpiömanteli, joka on kukkinut joka kevät lapsuudestani asti, mutta tämän pitäisi kasvaa reilusti yli metriseksi. se kääpiömantelikin on ihana, joillain kuulemma tekee manteleitakin!



nyt on keltaisetkin tulppaanit kukassa!





huomenna lähden taas virttaalle kissoja ja mummoja kattomaan. kissamummot on ihania.

perjantai 17. toukokuuta 2013

ötököitä ja kukkia

iljettävä kotihämähäkkimme sakari pistäytyi eteisessä taas tänään. ohjasin sen ulos terassille, jonka alla se pesii ja majailee. pysyisi nyt vaan ulkona... puistatus.

ja liljakukko! vaikkei ole liljoista vielä tietoakaan! harrastan muutenkin vaan päivänliljoja kun ne ovat niin tositosi kauniita eikä niihin tule tuhmia kukkoja.
sitten aamupäivästä mulla oli kahteen otteeseen päässä joku karsea mötikkä kun olin puuhailemassa. onneksi nyt on kesätukka niin mötikät lentävät helpommin mäelle sieltä. tukkani on niin paksu, että sinne kerkeää joku tekemään kodin ja takkavalkean ennen kuin minä huomaan mitään. vasta kun joku sanoo, että sulta tulee päästä savua, huomataan, että täällähän pesii joku koppakuoriainen. nyt sitä ohennettiin rutkasti ja leikattiin sen verran lyhykäiseksi ettei niska haudo helteellä.

yöllä tai aamulla varhain oli puhjenneet kukkaan ekat tulppaanit! aamulla kun menin pihalle, niitä oli auki kaksi, nyt äsken kun kävin, jo kolme. lämpöä 25,5 ja aavistus sateesta, se sen tekee.



kevätkaihonkukkakin on niin söpö ja pieni ja ihana.



ei sitten muuta kuin mökille! sunnuntaina pitää tulla ajoissa takaisin kun meille tulee eka mehiläispesä! hyvää ja päänsärytöntä viikonloppua lueskelijoille!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

papu!

eilen pääsi tellukka uuden pienen kirsikkapuun alle. tänään hautasin lemieux-työnimellä liian lyhyen taipaleensa kulkeneen kissavauvan lyhtykoisojen alle kukkamaahan. leena saa sitten syksyllä aina lyhtykoison kauniita kuivakukkia meiltä muistoksi pienestä pennusta jonka ei ollut tarkoitus elää.

iloakin on, potaatin emo, miniukkelin papuksi nimeämä, muutti meille tänään. äidin ja kauan kadoksissa olleen pojan kohtaaminen sujui rauhallisesti.



hieman uusi tulokas uskaltautui tutkimaan paikkoja, mutta nyt hän on nököttänyt jo tuntikausia vessassa vaatekasassa piilossa. ottaa aikansa tottua uuteen kotiin, lasten ääniin ja varsinkin killiin, erityisesti kun äippärä on jo neljävuotias.

"liikaa roinaa, pitää ettiä parempi piilo"

leikkimökki on saanut vähän uutta väriä, maalasin sen sisältä ja tein rautalangasta ja laudanpätkästä pikku naulakon eteiseen. se on ihana karkkimökki ja koitan hommata sinne kaikkea söpöä minikokoista rompetta.






minimyrskylyhty!


kukat ikkunoilla pikkuisissa parvekelaatikoissa, kuissit.

ihanaa kun saa tehdä pihahommia kaiket päivät. kukkamaa on saanut turveharkkoreunuksen. teen siihen piimäcocktailin kunhan kerkeän, toivottavasti se alkaa kasvamaan nättiä sammalta.



flamsukin saatiin istutettua. olen kyllä nyt vähän skeptinen sen suhteen, tuleeko siitä mitään, koska vaikka mielelläni istutan kaikennäköistä, en jaksa niitä silti hoitaa. yritän valita kasveja, jotka ovat helppohoitoisia ja peittävät maankin sellai, ettei rikkaruohoja tarvitsisi kovin paljon nyppiä. nyt sitten tuommoinen ruusu! melko varmasti se kestää syksyyn asti ja keväällä saakin sitten nypätä sen pois. katsotaan miten ämmän taas käy.

nikkaroin mökille kirjahyllyn pattingista ja maalasin sen keltaiseksi, sävy oli "banaani" ja mun mielestä siitä tuli mainio. tukevakin se on vaikka tietty ne mitat heitti ihan hirveästi sitten kun oli kaikki sahattu ja rupesin porailemaan.



nenä on jo palanut, mutta ulos täytyy päästä. blogi ei päivity kesällä ihan samaan tahtiin... kärsivällisyyttä... pysykää kanavalla...

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

kuvia mökiltä

mökillä oli perjantaina ihana sumu. vastapäätä olevaa saarta ei edes näkynyt, niin paksua oli. laivat tuuttailivat pitkin iltaa. oli tunnelmallista.




sinivuokko oli tehnyt lisää kukkia viikolla, se ainoa joka sinne jäi.



mustaviinimarja viihtyy traktorinrenkaassaan.




potaatti istuskeli ikkunalla



onneksi kesäkuussa on tulossa setä tekemään meidän kotona kissa-aitauksesta balinpitävän. pääsee pottukin tutustumaan ulko-ilmaan.

lauantaina paistoi aurinko.


ihanat öttiäiset jo liikenteessä.



pääsin tekemään lempihommaanikin, huussin tyhjentämistä...
tukkaani en halunnut pestä saunassa, koska se olisi pitänyt sen jälkeen ajaa koneella kokonaan pois. testasin sitten tekemääni huopahattua, eikä kyllä pää hionnut sen kanssa yhtään! ajattelin silti laittaa seuraavaksi lyhkäisen kesätukan, niin sen sitten voi jo pestäkin. tuli kuitenkin hatulle jotain käyttöä, kun ei ole tullut käytettyä talvisinkaan sitä.




sunnuntaina sain kukkasen jollaista en ole ennen nähnyt!



sen nimi on clerodendron ugandesis. pitää googlettaa se, en tosiaan ole ennen tuollaista nähnyt. lapussa luki, että se pitäisi suorasta auringonpaisteesta, mutta en millään uskaltanut laittaa sitä ihan ikkunalle. tosi kaunis se kyllä on!







ja kakku! prinsessamallia.



tosi tuhti kerros marsipaania äidin toivomuksesta! hyvää äitienpäivää kaikille!