maanantai 26. elokuuta 2013

plörinäksi meni

eihän semmoisista dieeteistä ole mihinkään, ihan huijausta koko juttu! olen varmaan paksumpi mitä ennen! en omista vaakaa ja parempi onkin, mutta noin mututuntumalla.
eka päivä meni ihan nappiin, kärsin raastavaa nälkää aamusta iltaan saakka ja kaalisoppa oli ihan hyvää. tiistainakin se oli hyvää mutta sitten vähän heikotti siinä aamupäivästä joten sorruin syömään 6 sokerikorppua kahvin kanssa. keskiviikkona oli ankaraa namuttelua kun olin kyläilemässä, sitä kalorimäärää ei kaalisoppa pystynyt tasaamaan. torstaina ei kiinnostanut enää yhtään laihduttaminen, eikä perjantaina, mutta söin kaalisoppaa koska sitä oli vielä jäljellä. söin silti kaikkea muutakin.

tänään namuteltiin marenkitortulla jossa oli vaniljakastiketta ja vadelmia ja mustikoita, mazariineilla ja vaniljajäätelöllä kinuskikastikkeella kun johanna oli kylässä. hän sitten meinasi, että tiistait ja torstait 500 kalorin dieettiä, sillä laihtuu. täytyy seuraavaksi kyylätä missä sapuskoissa on tarpeeksi vähän kaloreita että mahtuisi tuohon mittaan. nyttenkin on kauhea nälkä.
joskus koitin sellaista etten syönyt mitään enää iltakuuden jälkeen kun jossain väitettiin että sitten ei paino ainakaan nouse, mutta ei toimi minulla. nousee se.

karjalaismummo minussa kiljui riemusta taas kun pääsin tekemään polttopuukasaa mökillä. siellä on ollut sellaisia kamalia naulaisia puolilahoja lautoja vaikka kunka paljon puukatoksessa, vielä karjalaisempi isäni ne sinne aikanaan ronttasi, koska mitään ei heitetä hukkaan. no me olemme kyllä vieneet kaatikselle pahimmat, koska ei sellaisia voi polttamaan ruveta, kiuaskin siinä puhki palaa jos siellä on 150 naulaa pesässä. sitä paitsi ei ole kovin ekoa lämmittää lahoilla laudanpätkillä saunaa neljää tuntia että saa sen sellaiseksi että tarkenee. erityisen huonon kaman alta paljastui sitten vähän parempaa tavaraa, vanhaa lautaa ja rakennuspuutavaraa, ei onneksi kyllästettyä eikä maalattua. isäntä on niitä nyt silpunnut viikonlopun ja minä pieni karjalaismummo tyytyväisyydestä hytkyen pinoan hienoa kasaa. ne ovat rutikuvia kun ovat seisseet katoksessa 15 vuotta, joten päästään polttamaan niitä heti kun klapit loppuvat. ihan kun olisin saanut ilmaiseksi koko talven polttopuut, olen niin riemuissani rahan säästöstä! luulin että kaikki siellä katoksessa on kaatiskamaa ja nyt tuli tämmöinen pieni lottopotti, jee.

huomenna aloittelen omenamehunkeittoruljanssia. sekin on karjalaismummojen lempipuuhia, omenat tulevat hyödynnetyksi tarkkaan ja se on kun rahaa pankissa kun ei tarvitse mehuja lapsille ostella.

kamala nälkä!

maanantai 19. elokuuta 2013

laihtumisharjoituksia

kaalisoppadieetti on alkanut. keitin 5:n litran kattilan täyteen, sillä ajattelin mennä perjantaihin asti. sitten kun olin pistellyt ekan lautasellisen, ajattelin että no jos keskiviikkoon yrittäisi. suurin problematiikka asiassa muodostuu  luonteen heikkoudesta, ei se nälissään oleminen sinänsä ole paha, vaan ne houkutukset joita on kaapeissa kotona ja töissä.
otin mökillä taas kerran käsittelyyn ihanan pienen suklaapuodin ja kun päästiin kotiin, tein itselleni jättilasillisen kuumaa kaakaota tummasta suklaasta, sokerista ja vaniljasta. luin pari sataa sivua kirjasta viikonloppuna ja onneksi sain vähän tsemppiä siitä kun se pastori rääkkää itseään siinä paastonaikana, juo kahvinkin mustana että olisi mahdollisimman pahaa. katsotaan miten kiljuva nälkä mulla on iltaan mennessä, selviänkö ekasta päivästä. syön vielä vähän lisää kaalikeittoa ennen töihin lähtöä.

mökillä isäntä teki niin taivaallista sienikeittoa että kuunteli korvat punaisena kun ylistin sitä kokoajan syödessäni. se olisi oikeasti kelvannut vaikka mihin michelinravintolaan. siinä oli niksinä kaksi purkkia smetanaa ja pari viikkoa vanha purkillinen tuorejuustoa. järkyttävän hyvää, meni ihan silmätkin väkisin kiinni sitä syödessä. mutta sitten kyllä juostiin huussissa isännän kanssa vuoron perään koko lauantai-ilta! viidennellä kerralla helpotti, huh huh! ja nyt sitten kaalisopat päälle, voi mun mahaparkaani! mutta kaalisoppa nautitaan ruisleivän ja piimän kanssa että makunautinto olisi optimaalinen.



meidän vanharouva tekee niin paljon pikkuisia omenoita että täytyy varmaan laittaa ne mehuksi. ei ole mitään mieltä ruveta hilloamaan niitä kun siemenkodat on niin isoja, yhdestä omenasta ei saa juuri mitään irti ja silti pitää kuoria. mehuun olen laittanut  kaikki sellaisenaan, vaan pilkkonut ne mehumaijaan siemenineen päivineen. tosi namia mehua siitä tulee. ihania omenatorttureseptejäkin olen löytänyt pari ihan uutta ja erilaista, mutta niitä kantsii ruveta tekemään vasta sitten kun niitä saa itsekin syödä.










perjantai 16. elokuuta 2013

öhh...

suorittamani sadetanssi pihamaalla on tuottanut tulosta. viime viikolla 45,5 ml ja tällä viikolla tähän mennessä 60 ml! ei nyt enää voi ikävä kyllä nähdä sateen jälkeen sitä kun "kaikki kasvaa", kesä on jo liian pitkällä. mutta ainakin kasteluruljanssi on tältä kesältä ohi ja kukat ja puskat ovat hengissä. onneksi ei mitään kauheaa hellettä ole pitänyt alkukesän jälkeen.



mukavasti on tullut tomaattia. suurinpiirtein joka toinen aamu haen sieltä muutaman tomaatin, niitä kypsyy juuri sopivasti sellai jatkuvasti eikä kaikki kerralla. olen jo karsinut lehdet pois melkein kaikki, nyt vaan kypsytellään.
vesimelonit joutuivat ulkoruokintaan, kyllästyin niihin, kun toisen ruukun valtasivat muurahaiset jo ajat sitten enkä ole jaksanut häiritä niitä tarpeeksi, annoin niille erävoiton. mutta ei ne taimet myöskään jaksaneet kasvattaa meloneja, sellaisia sormenpäänkokoisia vaikka kuinka paljon kylläkin. alkukesällä vielä pätkinkin niitä kun hoito-ohje kuului, että vain muutama meloni jätetään joka taimeen että ne sitten kasvaisivat, mutta ne kasvoivat kuin rikkaruoho kokoajan, tulvivat ulos kasvihuoneesta ja kiipeilivät seiniä pitkin, ei sitten innostus riittänyt niihin. pitäisi kokeilla uudestaan ensi vuonna avomaalla. meillä kun on tuo etelänpuoleinen seinusta.

sille seinustalle purjehti muuten nyt matti-papan vanha vene. tuotiin se mökiltä pois, kun sille kävi siellä vähän ohraisesti, yhdessä myrskyssä se oli irronnut ja lähtenyt ajelehtimaan, seilannut naapurin laiturin alta ja seuraavan naapurin rantaan. aika pahasti oli kolhiintunut ja keulassakin oli iso reikä. se on niin symppis kun on niin pieni etten ole ikinä niin pientä toista nähnyt, että halusin sen säilyttää ja ajattelin että kyllä sille joskus jotain käyttöä keksitään. nyt sitten keksin sen, siihen tulee salaattipenkki ensi kesänä. raahasin sen paikalleen ja laitoin kokan kohti merta (merelle on meiltä toki matkaa reilut parikymmentä, mutta ajatus oli mielestäni kiva).

 

maanantaina alkaa dieetti. ostin kyssäkaalia, kukkakaalia ja vielä jotain kolmattakin ettei se soppa vaan maistuisi yksipuoliselta. voi kauhistus... hyvä jos kestän kaksi päivää...

jää hyvästi ihana mutakakku, jossa suolapähkinöitä...


aurinkoa viikonloppuunne lukijat!

torstai 8. elokuuta 2013

olen palannut!

hunajasato saatiin talteen! 25 kg näin ensimmäisenä kesänä, ollaan ihan tyytyväisiä. muutama kippo riittää jaettavaksi ja loppujen pitäisi riittää meille ensi kesään asti.



kaksi ämpärillistä ja vähän yli sitä tuli, pikku mehit on tehneet kovasti hommia. joku setä väitti minulle saaneensa yhdestä pesästään 90 kiloa hunajaa ekan kesän jälkeen, mutta meille riittää kyllä ihan tämäkin... jaokekin tehtiin, mutta se meni aivan mönkään, koska isäntä kokosi pesän väärin. siinä oli vähän epäonnea matkassa, ja hänen oli pakko tehdä se niinkuin teki, ekasta pesästä oli emo deletoitu, ja jaokkeeseen oli uusi emo jo tullut (postitse, ihan totta. suriseva paketti.) otin kuvan siitä kalikasta jossa se emo tuli, mutta kuvia hävisi johonkin kun siirsin ne koneelle ja olen taas ihan kiukuissani siitä. kumminkin, nyt sitten jaokkeestakin on emo lähtenyt menemään, koska pesä ei ollut oikeanlainen. onneksi alkuperäiseen pesään mehit tekivät uuden emon. toisaaltas ihan kivakin että oppii kantapään kautta, koska näistä oppii muistamaan asiat paremmin kuin kirjoista lukemalla. silti isännällä on jatkuvasti nokka kiinni kirjassa, ei se mehiläisten pito mitään ihan lastenleikkiä ole. muistiinpanojakin tehdään jokaisesta hoitokerrasta. nyt sitten mehiläisiä aletaan ruokkimaan sokerilitkulla jotta ne selviäisivät talvesta mahdollisimman hyvin. se on sitten korkeemman käres sen jälkeen ja keväällä jännitetään mitä sieltä paljastuu.

pottu sai menestystä taas kaapelitehtaalla. ex1:set ja tuomarin parhaissa molempina päivinä. sitten lähti pojalta kassit, ja hyvä olikin, koska suihkittu on mamman kengät ja laukut ja uffesäkki. samalla kun jalostusorhin uralle sanottiin hyvästit, potusta tuli myös meidän ikioma.


taitaa olla surokissa hienoimmat ruusukkeet!


oikein heavy duty-mökkeilyä on harrastettu tänä kesänä. ainahan me kaikki viikonloput siellä ollaan, mutta tänä kesänä oltiin kolme pitempääkin pätkää, nyt viimeksi viisi yötä.

ronttasin terassille kuusen alla lojuneen lentojoukkojen valopetroolitynnyrin vuodelta miekka ja kilpi. mahtavaa kun tekee löytöjä! tämänkin meinasin muutama vuosi sitten toimittaa kaatikselle mutta onneksi en saanut aikaiseksi, nyt se toimii hienona sivupöytänä johon voi laskea perunakattilan sun muut, pois viemästä tilaa pöydältä! eikä maksanut mitään.





koulut alkaa ja kohta on syys mutta meillä on mökkeilykausi vasta puolessavälissä!